Huomenna palaan blogissa matkakertomuksen pariin (vuorossa Brooklyn -kaupunginosan esittely), mutta tänään ajattelin kertoa teille aamupäivästä Narniassa. Vinkki lukijoille: joitakin allaolevista vihjauksia saattaa olla mahdotonta ymmärtää, jos ei ole lukenut Narnia -sarjan ensimmäistä kirjaa "Velho ja Leijona" tai nähnyt tästä tehtyä elokuvaa. Siinä tapauksessa voi vaan nauttia talvisista kuvista!
Me lähdimme nimittäin aamupäivällä brunssimielellä kävelylle ja ilmeisesti taisimme ottaa oikoreitin maagisen vaatekaapin kautta, koska päädyimme Narniaan.
Se surullisenkuuluisa kivipaasikin tuli vastaan.
Valkoinen velho oli selvästi käynyt täällä ja kivettänyt tämän henkilön.
Ja tämän leijonan.
Ja hänet.
Kuin myös hänet.
Kun viimein päädyimme Mr. Tumnuksen aamiaispöytään kuuman juoman ja serranokinkkupaninin pariin, niin kuinka ollakaan, siihen se kameran akku sitten simahti. En siis valitettavasti saanut otettua kuvaa faunista enkä myöskään myöhemmin seurueeseemme liittyneistä puhuvista majavista.
Ooh! Pääsitte Narniaan! Näkyikö itse Aslania missään?
AntwortenLöschenMB
Hänet ehkä löytää näin kaupunkiolosuhteissa enemminkin eläintarhasta... törmäsimme vain tähän kivetettyyn tavalliseen leijonaan, kuten kirjassakin velhon pihalla.
LöschenOikea Narnia siellä! Ainoastaan kivipaaden olin kuvitellut suuremmaksi. Muuten kaikki oli juuri sellaista kuin olin kirjoja lukiessa kuvitellut. Joki ja jäätyneet hahmot.
AntwortenLöschenVE
Siitä tämä ajatus lähtikin kun olin itsekin kuvitellut nuo jäätyneet hahmot ja ikuisen talven juuri tämän näköiseksi! Nyt kun tuota kivipaatta vähän tarkemmin katselen, niin sehän näyttäisikin olevan suuri kukkaruukku, jossa kasvaa pieni puu.
LöschenMinulta on jostain syystä jääneet Narnia-kirjat väliin, vaikka niitä on minulle moni suositellut ja tiedän niistä kyllä yhtä sun toista. Taidankin ottaa ne seuraavaksi lukukohteeksi.
AntwortenLöschenIhania lumikuvia.
Ava
Maailmassa on niin monta hyvää kirjaa lukematta, että helposti joku hyvä sarja saattaa jäädä väliin. Suosittelen muitten tavoin lukemaan ainakin tämän sarjan ensimmäisen kirjan! Sen kirjoitustyyli on nykykirjallisuuteen verrattuna jotenkin viehättävän vanhanaikainen kui myös suomennoksessa käytetyt sanat, kirja on minusta herttainen ja samalla aivan hyytävän hieno tarina. Kiva että tykkäsit kuvista :)
Löschen