Posts mit dem Label älypuhelin werden angezeigt. Alle Posts anzeigen
Posts mit dem Label älypuhelin werden angezeigt. Alle Posts anzeigen

Donnerstag, 24. April 2014

Puhelimen älyn voimin

... toivotan teidät, rakkaat lukijani, taas tervetulleeksi Dr. Gutwillin blogin pariin! Tavoitteenani on edelleen säännöllinen blogin päivitys, mutta tällä hetkellä olen vielä pahemman luokan pop up -blogisti. Ajattelin käyttää uudehkona älypuhelimen omistajana  viksuluurin todella kätevää ominaisuutta hyväksi ja ladata tämän päivän postaukseen kokoelman kuvia blogihiljaisuuden ajalta. Kaikki kuvat ovat tallentuneet blogiin liittymättä sieltä täältä viime kuukausien aikana kun olen lähettänyt kuvaviestejä eri tahoille.

Vihdoinkin täällä aurinkoa, vaikka ilma onkin vielä kylmä. Olemme pyöräilleet aika paljon ja etsineet geokätköjä - uusi harrastus! Siitä teen vielä oman postauksensa.

Oloilua. Olutta. Limsatölkki. Paukkumaissipussi. Herr Gutwillin koivet.

Minulla oli keilaamassa lyhyt beginner's luck ennen kuin pistetili hyytyi. Herr Gutwill taas teki kaadon toisensa jälkeen ja oli suorituksestaan niin iloinen että pisti päänsä mustaan laatikkoon. Olimme Herr Gutwillin 9-vuotiaan kummitytön ja hänen vanhempiensa kanssa keilaamassa.

Kaakku ja kahvi. Olin ensimmäistä kertaa elämässäni työtön, kahden viikon ajan. Työttömän päivään mahtui mm. kahvilla käynti.

Ja uusin töihin lähdettiin uusissa vaatteissa. Tämän kuvan lähetin ystäväni puhelimeen, hän vastasi "noi voisivat olla minunkin vaateostokseni!"

Kevään tulon myötä moottoripyöräilykausi on avattu ensimmäisellä ajoretkellä. Tämä kypärä on ehkä maailman rumin kypärä, mutta myös ainoa joka sopi minun päähäni aiheuttamatta päänsärkyä. Päänsärky jää siis niille, jotka ovat kypärän ulkopuolella ja katselevat kuosia. Sisäpuolella taas on hyvät oltavat!

Ystäväni syntymäpäiväksi askarteli eräs taiteellisesti lahjakas ystäväni hänelle synttärikortiksi monsterikollaasin, joka oli koottu kaikista yhteislahjaan osallistuneista, sillä annoimme lahjaksi rahaa uuteen kameraan. Minun tehtäväni oli olla monsterin vasen käsi, tämä kuva lähti siis puhelimen välityksellä korttitaiteilijalle.

Eräänä iltapäivänä tämä kuva lähti kaupungilta luottomakutuomarini puhelimeen kysymyksen kera: "Sopisiko tämä laukku psykologille?" En päätynyt ostamaan tätä laukkua. Vaikka väri on ihana, sen kanto-ominaisuuksissa oli vielä parantamisen varaa.

Pääsiäiseksi kasvatimme emme rairuohoa vaan ituja leivänpäälle.