Musta on väri sekä ilmiö. Ehkä juuri mustan fysikaalisista ominaisuuksista johtuen se on minusta väri, jolla on toisista väreistä poikkeava syvyys. Mustaan väriin myös liittyy todella paljon erilaista symboliikkaa. Minusta musta väri on kuin peili.
Musta voi olla raskas, juhlallinen, arkipäiväinen, mitäänsanomaton tai
täynnä symboliikkaa, se riippuu täysin siitä missä, miten ja kuka sitä
käyttää. Vaihtelevien tuntemusten ohella on minulle mustan pysyvin ominaisuus juuri se tämän värin syvyys.
Ehkä syvyysominaisuuteen liittyen on kehittynyt sanonta mustanpuhuva? Muille väreille
tällaista syvällistä ominaisuutta kuin puhuttelevaisuutta ei ole
taidettu myöntää.
Eteisen muumikorttikollaasi ja valopuu, joka toimii liikkeentunnistimella eteisen valaisimena. |
Miten väri, joka joittenkin mielestä ei edes ole väri tai on epäväri tai
ei-värillinen väri, voi olla niin sävähdyttävän kaunis väri? Esimerkiksi musta iltapuku tai musta puku ovat
tämän värin kotikenttiä ja olemassaolevia käsitteitä, jotka liittyvät tyylikkyyteen. Mutta onko musta iltapuku itsessään minkään
näköinen vaatekaapissa ripustimessa roikkuen? Mustan kauneus ei minusta kumpua väristä itsestään, sillä se ei
itsessään ehkä edes ole väri, vaan mustan kauneus syntyy aina yhteydestä
muihin väreihin. Mustan kauneus
avautuu (tai leipomisterminä tekeytyy) vasta käytössä ihmisen päällä,
iho, muunvärinen vaate tai asuste kontrastina. Minulla on paljon mustia vaatteita, mutta en koskaan pukeudu kokomustaan, vaan asuun liittyy aina jotain värillistä. Keltainen, vihreä tai vaikka punainen iltapuku taas voisivatkin jo ihan itsessään olla minulle ihailun kohde vaatekaapissa.
Musta antaa ryhtiä, esimerkiksi kehykset ovat usein mustia. Mutta oikeastaan asia on enemminkin päinvastoin, muut värit antavat mustalle ryhtiä. Ilman kontrastia musta hukkuu omaan itseensä, ilman yhdistelmää toiseen väriin musta ei edes tunnu väriltä. Mustat kaukosäätimet, puhelimet, kamerat ynnä muut (ja esim. ylempänä näkyvä levysoitin!) ovat jotenkin vain materiaalia, eivätkä tunnu minkään "värisiltä". Ei edes tullut mieleen kuvata paistinpannua tätä postausta varten vaikka se on musta. Toisaalta jos olisin ennen paistinpannun ostamista sumplinut päätöstä mustan, vihreän ja keltaisen paistinpannun välillä ja päätynyt sitten mustaan, tuntuisi paistinpannu mustan väriseltä.
Ihanista ihanin torkkupeitto on lahja vanhemmiltani. Minä niin pidän näistä peiton lintuhahmoista! |
Musta on aivan oma maailmansa. Vaikka tätä väriä usein kuvataankin raskaaksi, vaivaa sitä ehkä sittenkin olemisen tai olemattomuuden sietämätön keveys. Kun keksin tämän postauksen otsikon huomasin myhäileväni tyytyväisenä ja sen jälkeen huomasin, että olin (ajatuksissani) käyttänyt sanaa "myhäillä", joka ei kuulu ihan jokapäiväiseen sanavarastooni. Saattaa olla kaukaa haettu, mutta olen varma että mustalla värillä on tässä asiassa osuutensa. Jos musta väri puhuisi, se voisi hyvinkin olla jonkin sortin myhäilyä.