Väripostausten sarjan kolmas jäsen esitellään tänään saksalaisella sanonnalla "blau machen", joka tarkoittaa lintsaamista mutta suorasti suomennettuna sanonta kuuluu "tehdä sininen".
 |
| Kansainväliset unet: suomalaisia kodin tekstiilejä Ikean sängyllä Saksassa. |
|
Sinisen kuvaamisen ensimmäinen ajatus oli, että eihän meillä ole mitään sinistä, vaikka itse asiassa olohuoneemme on sinisellä ja valkoisella sisustettu. Onko tämä sinisen kohtalo? Väri joka on niin näkyvä että sitä ei meinaa huomata? Sininen taivas (joka ehkä voisi liittyä myös tuohon saksalaiseen sanontaan koska lintsaaminen perinteisesti liittyy ulkona olemiseen kuten ainakin veljenpoikien kalaan meno akuankoissa) on esimerkki siitä, miten sininen on värinä kaikkivaltainen ja kuitenkin kaukainen.
Olisi mielenkiintoista tehdä poikkikansallinen tutkimus siitä, että onko suomalaisilla eri maihin verrattuna erilainen suhtautuminen siniseen väriin. Vaikka sininen onkin historialtaan kuninkaallinen väri, Suomessa siihen liittyy minusta vielä jotain erityisen juhlallista itsenäisyyspäivän ja Suomen lipun kautta.
 |
| Jääkaapin ovi tervehtii hirveästi Sisiliasta. |
 |
| Tämä suomalainen matto on isoisomummin kutoma. |
Epäilen kuitenkin että kaikkialla sininen ja valkoinen eivät ole värit
vapauden. Hyviä vertauskohteita olisivat Israeli ja Kreikka, joilla on
samat värit lipuissaan.
Sininen on aliarvostettu väri, se jämähtää helposti tasaisen rauhalliselle asteelle. Heti tulee mieleen makuuhuone. Ja kuitenkin niinkin monikasvoiset ja myös vaaralliset asiat kuten meri ja sähkö kuvataan sinisinä. Meri voi olla tyyni ja rauhallinen, mutta minun mielikuvaani sähköstä ei ainakaan liity mitään rauhallista.
 |
| Sähäkämpi sinisen sävy maalatussa kukkapurkissa, jossa kasvaa basilikaa. |
 |
| Sähkönsininen erottuu Dr. Gutwillin vaatekaapissa edukseen, sanoisin! |
 |
| Tämä päiväpeitto, made by äiti, on väri-ihmisenä minun silmäteräni. |
Sininen on usein varma valinta, se on nukkumattien ja maitopurkkien väri, mutta edustaa värimaailmassa myös altavastaajan asemaa ja voi yllättää raikkaudellaan. En ole koskaan sanonut pitäväni sinisestä, mutta en myöskään ole pitämättä siitä. Ehkä siinä on tämän värin kohtalo, olla pääosin väliinputoaja.
 |
| Kirjahyllyyn on livahtanut sinistä mustikkamuistiossa. |
 |
| Lipaston kahdeksasta kirjavasta nupista on tämä yksi kauneimmista. |
Oi kuinka rakastankaan sinistä. Moni pitää sitä tylsänä värinä, mutta se on minusta hyvin monipuolinen: Se on tosiaankin kuninkaallinen väri, armeijan väri, työväestön väri (blue collar workers), poliisin väri taivaan ja veden väri. Sinisiä kukkia ei ole kovin paljoa kuitenkaan.
AntwortenLöschenAva
Hei kiva että sinäkin olet jälleen löytänyt taas blogini pariin! Minullekin tuli kirjoittaessa ja sinistä väriä miettiessä poliisi mieleen ja saksan sana "Blaumann" joka tarkoittaa työhaalaria. Voi olla että siniset kukat ovat selektoituneet luonnossa, ehkä likinäköinen pörriäinen löytää enemmin punaiseen tai keltaiseen kukkaan :)
LöschenMinulla on vähän samanlainen suhtautuminen siniseen kuin sinulla. Se on vähän sellainen väliinputoaja väri. Suosikkisiniseni on syvän välimerensininen ja sitä minulla on kukkaruukuissa. Ehkä pitää oppia löytämään sinisestä uusia puolia.
AntwortenLöschenKiva saada kommentti sinulta, Karkkiksen blogista se idea näihin väripostauksiin tulikin :) Oih, välimeren sininen on tosiaan kaunis väri! Se ei ole väliinputoaja vaan ihanan voimakas sävy. Myös yönsininen esim. samettina joissain iltapuvuissa mitä olen nähnyt oli kaunis erilainen sininen.
LöschenSininen on myös perinteisesti mielletty poikien väriksi ja punainen tyttöjen. Mistä moinen mahtaa johtua? Mahtaako Dr. Gutwillillä olla tähän teoria. Luonnossa planeetoista Mars loistaa punaista valoa, kun taas Venus sinertävää.
AntwortenLöschenJos teoriaa ei ole niin sellainehan keksitään... Kuten Ava kommentoi on sinisiä kukkia aika vähän eli se voisi olla se ero. Jo ennen tekstiilien värjäystä tytöt ovat käyttäneet koruina punaisia kukkia ja pojilla oli siniset huulet koska olivat merellä kalastamassa koko päivän :) mielenkiintoinen tieto näistä plaanetoista!!
LöschenSininen on minunkin kohdallani vähän väliinputoaja, sitä on, mutta jotenkin se jää vähän huomaamatta. Jos en muuten ihan väärin muista, niin sininen poikien värinä ja punainen tyttöjen värinä on suhteellisen uusi ajatus. Joskus 1800-luvulla (?) värit olivat juuri toisin päin: pikkupojille vaaleanpunaista ja pikkutytöille sinistä.
AntwortenLöschenMB
Mielenkiintoista että kommenteista käy ilmi muidenkin huomanneen sinisen väliinputoaja ominaisuuden, ainakin sinä ja Karkkis. Ja taas uusi tiedonjyvä poikien ja tyttöjen väreistä :) yksi teoriani oli, että Amerikan leluteollisuus jotenkin voisi liittyä tähän kun sieltä on kotoisin joulupukinkin värjäys!
LöschenHieno värisarja jatkuu. Tämä sininen on siis lintsaamisen väri Saksassa (tehdä siniset). Mitä muuten olisi suomeksi saksalainen sanonta ins Blau hinein (jos sellaista sanontaa edes on olemassa)?
AntwortenLöschenSininen väri on kirkollisessa symboliikassa huolettomuuden väri. Myös Neitsyt Marian ylle usein pannaan sininen viitta; juurikin kuvaamaan hänen luottamustaan tulevaan (vaikkei tiestä tiennytkään), siis huolettomuutta. Myös ruotslainen expiispa Martin Lönnebo on kehittämissään rukoushelmissä, joissa on useita eri värisiä helmiä kuvaamassa tiettyjä keskeisiä asioita, laittanut juuri sinisen värin kuvaamaan huolettomuutta. Saattaa olla niinkuin arvon Dr. Gutwíll viittasi, että sinisyys ja huolettomuus liittyisivät siihen, että makoilee kesäisellä niityllä ja katselee sinistä taivasta, jossa valkoiset pilvenhattarat purjehtivat, ja on ihan vaan levossa vailla yhtään huolta aiheuttavaa ajatusta.
Dr. T