Matkakertomukseni post scriptum on kuvapainoitteinen esittelykierros Varsovaan sellaisen turistin silmin, joka on viettänyt edelliset kaksi viikkoa EU:n ulkopuolella Valko-Venäjällä. Ensinäkymä päärautatieaseman asematunnelista kömmittyämme olisi voinut olla Berliini, Hampuri, Frankfurt tai muu keski-eurooppalainen suurkaupunki.
Varsova on ehdottomasti matkan arvoinen, kaunis kaupunki. Mieleeni jäivät eritysesti Varsovan todella vaikuttava kolmen eri uskonnon kattava kilometrien laajuinen hautausmaa, sodassa tuhoutunut mutta uudelleenrakennettu kuninkaanlinna, elävä turistien valoittama vanha kaupunki ja hyvät ravintolat. Kahden viikon neuvostoliiton jälkeisen kafkamaisen tunnelman jälkeen me tunsimme olevamme Varsovassa “kuin kotonamme” ja luottotulkkimme sai vihdoin siirtyä eläkkeelle kun joka paikassa saimme asioitua englanniksi.
Nämä lomamme kolme viimeistä päivää vietimme neljän tähden hotellissa Polonia Palace. Valko-Venäjällä odotin aika ajoin ahtaanpuoleisessa lomakämpässämme innolla näitä hotellipäiviä kun tuijottelin katon homeläiskiä tai vapautin tukkeutunutta viemärinputkea haarukalla, mutta yllätyksekseni huomasin hotellissa kaipaavani lomakämppää, jossa me viisi matkalaista elimme ja olimme yhdessä. Se seikkailun maku jäi Minskiin ja Grodnoon Lenin –patsaan valvovan silmän alle ja muuttui Varsovassa yhteiseksi retkihengeksi.
Hotellimme sijaitsi rautatieaseman välittömässä läheisyydessä kulttuurin- ja tieteenpalatsia vastapäätä. Palatsi on Varsovan korkein rakennus ja se oli aikoinaan Neuvostoliiton lahja Puolalle. Ystäväni kertoi, että legendan mukaan viisikymmenluvun varsovalaiset saivat valita, haluavatko lahjaksi metrolinjan vai tämän palatsin. Polonia Palace oli kaikin puolin hyvä hotelli ja sopii varmasti vaativallekin lomalaiselle. Hotellivieraina olimme ehdottomasti nuorimmasta päästä.
Kolmen päivän aikana kävelimme kaupunkia kulmasta kulmaan ja kuljimme useasti vanhan kaupungin läpi. Siellä riitti yöhön asti elämää ja turisteja. Kun Valko-Venäjällä ajoittain tunsimme itsemme vuoden ainoiksi turisteiksi olimme Varsovassa tässä suhteessa vain pisara valtameressä.
Katolinen kirkko oli Varsovassa näkyvissä, kaupungilla oli kirkkoa kirkon vieressä. Kävimme muutamissa kirkoissa sisällä ja siellä vierailijoihin vedottiin muuan muassa näillä iskulauseilla:
Emme tutustuneet kulttuurin- ja tieteenpalatsiin vain ulkopuolelta vaan kunnon turistien tavoin kävimme myös huipun näköalatasanteella vilkaisemassa Varsovan kattojen yli. Tasanne ei ollut mikään pieni vapiseva parveke vaan leveä ja holvimainen, eli myös korkeanpaikankammoiset vaivautukoot!
Vanhassa kaupungissa vierailimme sisällä kuninkaanlinnassa, joka on Unescon maailmanperintölistalla. Olimme todella tyytyväisiä audioguideihimme ja vaikka laite oli yhtä hintava kuin itse sisäänpääsy, suosittelen sitä silti ehdottomasti. Tältä mekaaniselta matkanjohtajalta sain muun muassa tietää. että kuninkaanlinna on toisen maailmansodan jälkeen entisöity kokonaan. Sodan jälkeen linnasta jäi pystyyn vain yksi ainoa seinä. Linnanaukion paikalle asetettiin jälleenrakennusta varten jättimäinen säästölipas, jonne moni varsovalainen ja puolalainen laitti rahaa, sillä linnan jälleenrakennus sai sodan jälkeen myös symbolisen arvon. Kuninkaanlinnan sisäpuolella kaikki kellot on pysäytetty aikaan 11:15, jolloin ensimmäinen pommi iski Varsovaan.
Kuninkaanlinnan lisäksi vierailimme myös toisessa kuninkaallisessa historiallisessa kohteessa, joka sijaitsi kauempana keskustasta. Matkaoppaamme kartassa luki “vesilinna” ja odotuksemme olivat kuninkaanlinnan jälkeen ehkä liian korkealla kun renesanssin ajan kuninkaallinen huvi- ja virkistysmaja tuntui meistä “ihan kivalta”. Vaikka virkistysmajan viisi tai kuusi huonetta olivatkin näyttäviä niin mielenkiintoisinta käynnissä oli kuitenkin tällä kertaa se mitä EI näkynyt. Pääsali oli restauroinnin alaisena ja takanpieli näytti pressun takana todella aavemaiselta.
Varsovassa oli paljon historiallista nähtävää, viihtysiä puistoja ja elokuun puolivälissä täydellinen lomasää. Loppuun tilannekuva nimeltä “Edestä ja takaa”, jonka otin matkan varrella eräässä viihtyisässä puistossa.
Technorati-Tags: Varsova,matkakertomus
En ole koskaan tuntenut mitään kutsumusta Varsovaan, mutta nytpä mieli muuttui. Olisi hienoa, joskus päästä sinne. Mutta ennen sitä listalla on kuitenkin Berliini ja sitten Praha!
AntwortenLöschenVE
Onpa ollut hieno matkakertomus! Kiitos että Dr. Gutwill olet jakanut matkan meille muillekin.
AntwortenLöschenSe värikäs pikku auto oli hauska. Hienosti bongattu yksityiskohta modernissa suurkaupungissa.
Varsovassa voisin kyllä piipahtaa minäkin. Mutta minunkin listallani Berliini on Varsovan edellä.
Teidän matkalla oli varmaan ihan oikea järjestys se, että tämä moderni kaupunki oli vasta kafkamaisen seikkailun jälkeen. Oli näin ikäänkuin helpompi palata takaisin saksalaiseen elämänmenoon.
Dr. T
Tosi mielenkiintoinen matka, jota värittivät ja elävöittivät hauskat ja taiteelliset kuvat! Se autokuva oli tosiaan hauska :)
AntwortenLöschenVarsovaa en minäkään ole koskaan ajatellut matkakohteena, mutta mieli muuttui juuri tämän postauksen luettuani!
L.
VE: En ole myös koskaan käynyt Prahassa, mutta voisin kuvitella että Varsova ja Praha ovat samankaltaisia matkakohteita. Berliinillä taas on historiansa puolesta vielä monipuolisempi anti, se on ihan ehdoton matkakohde! Olen ollut jo kymmenisen kertaa ja aina yhtä hieno elämys.
AntwortenLöschenDr.T: Berliinistä saa myös hyvää currywurstia, siellä itseasiassa on myös currywurstmuseo. Tällaiset yksityiskohdat ovat matkakuvissa hyvä valinta jos kuten minullla ei ole panorama-objektiivia tai kunnon laajakulmaa. Maisemakuvat jäävät turhan pliisuiksi, yksityiskohdat ovat paremmin esillä. Oli muuten nimenomaan juuri tuollainen tunne, että paluu EU:hun ja saksalaiseen elämänmenoon tapahtui Varsovan kautta pehmeälaskuna!
L: Sinä varmasti pitäisit Varsovasta ja etenkin siitä meidän hotellista! Eikä hinta netistä varattuna ilman aamupalaa ollut mikään kovin hurja.
Olipa hieno matkakertomus. En ole käynyt Varsovassa, mutta nyt tekee mieli. Tuo raidallainen auto oli riemukas.
AntwortenLöschenAVa