Montag, 8. April 2013

Levykuvia

Eilisen postauksen kommenteista löytyi kysymys, että minkälaiseen uusiokäyttöön levyjen kannet ovat meillä päässeet. 

Minä seuraan tuttua strategiaa "assosiaatioilla sisustaminen" eli kuten jotkut pitävät esimerkiksi vihannesikkunaverhoja keittiössä, tulee meilläkin viehättäviä levyjen kansia esille sellaisiin paikkoihin mihin kannen aihe sopii. Tällä hetkellä levyn "Vacaciones en mallorca" kauniit tytöt rannalla tuovat väriä kylppäriin ja pitävät kumiankalle seuraa: 




Tämä venäläisiä kappaleita saksaksi laulava männävuosien iskelmätähti on muhkeine karvahattuineen niin dynaamisen näköinen kaveri, että hän päätyy kehystyksen kautta takkinaulakon viereen sävähdyttämään eteistä. Ystäväni löysi tämän levyn muutama vuosi sitten muitten vanhojen LP:ten joukosta entisen opiskelija-asuntolani ullakolta ja kuuntelimme Ivan Rebroffin iskelmiä usein asuntolan yhteiskeittiössä. Muuton yhteydessä kidnappasin Ivanin ja tämä levy muistuttaa minua monista mukavista yhteisistä illanvietoista.



Ja se voi toimia myös inkognito-blogivarusteena:



Esimerkki kiehtovista kansista on myös tämä euron levy: 



Vinyylien säilytyspaikka, kuvan reunoissa pilkahtavat myös äidin tekemät matot:




Eli tässä oli näitä kuvia yleisön pyynnöstä :)

7 Kommentare:

  1. Jee! Kivaa nähdä kannet uudessa toimessaan. Ivanista tulee kyllä oiva takkien vartija! Perhoskansi on aivan ihana. Minne meinaat laittaa sen ilostuttamaan? Hei tuon vinyylien säilytyslaatikon voisi päällystää levyjen kansilla.

    Sis

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Perhoskansi hakee vielää paikkaansa, ehkä se voisi löytää tiensä parvekkeelle kun tulee sellaiset ilmat, että pääsen parveketta kunnostamaan. Ehkä siitä saisi jotenkin liiman ja muovin avulla nikkaroitua pöytälevyn pienelle tarjoilupöydälle.

      Löschen
    2. Hyvä ajatus! Tarjoilupöytä ehdottomasti!

      Sis

      Löschen
  2. Vaikka nuorena kuuntelinkin vinyylejä niin en oikein tiedä miksi niitä jotkut nykyään harrastavat. Onko se jotain nostalgiaa vai mitä? Vinyyylien kannet ovat kyllä ihan oma mielenkiintoinen maailmansa. Perhoskansi miellytti minuakin. Miltä vuodelta se mahtaa olla. Tuon tapaisia mainosjuttuja on ollut aivan viime vuosinakin.

    Ava

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Hyvä kysymys! Itse ostan yleensä vain euron maksavia vinyylilevyjä, mutta niitä tosiaan harrastavat monet ja hinnat voivat mennä levystä riippuen ihan moneen kymppiin. Minulle se ei ole nostalgiaa, koska ennen kuuntelin kasetteja ja CD-levyjä. Vinyyleitä tykkään silti kuunnella, koska niitten kuuntelu on minusta kivaa "tekemistä" ja rentouttavaa tietoista musiikin kuuntelua: pitää laittaa levy soittimeen, neula levyn päälle ja muutaman kappaleen jälkeen kääntää puoli.

      Löschen
  3. Mistä olette hommanneet tuon levysoittimen?
    t. VE

    AntwortenLöschen
    Antworten
    1. Levysoitin on tilattu internetistä amazon.de:n kautta, sieltä valittiin nettisivulta laite ja se toimitettiin kätevästi lähipostiin.

      Löschen

Kiva kun kommentoit!